Historia

Kylläpä ihminen ja hänen ajatusmaailmansa voi muuttua!

Hakiessani matemaattisten aineiden opettajan suuntautumisvaihtoehdon koulutusohjelmaan minulta kysyttiin haastattelussa: ”Miten näet matematiikan opetuksen kymmenen vuoden kuluttua?”. Vastasin suunnilleen näin: ”Näen itseni taulun edessä liitu kädessä. En näe muuta hyvää tapaa opettaa matematiikkaa…”.

Opettaessani oppilaita perinteisellä tavalla turhaannuin opettajana, koska osa oppilaista joutui odottelemaan hitaimpia oppilaita esimerkkien ja teorian vihkoon kirjoituksessa. Tajusin, että video ajaisi tämä saman asian, ja oppilaat voisivat katsoa sen niin monta kertaa kuin haluaisivat. Vuoden 2014 vaihteessa Samsungin Galaxy-kosketusnäyttöpuhelimen rantautuessa enimmässä määrin Suomeen sain idean ruveta kehittelemään matematiikan opetusmateriaalia nettiin. Puhelimet mahdollistivat opiskelun, ja oppikirjossa ei ollut mielestäni tarpeeksi tietynlaisia tehtäviä. Lähtökohtana oli erityisoppilaiden opettaminen, mutta aikojen saatossa ”Homman nimi on matematiikka” muokkautui koko luokan opetusmateriaaliksi. Missään vaiheessa mielessäni ei ollut vihkotyön lopettaminen, vaan päinvastoin, siihen opettaminen. Mielestäni vihkoon kirjoittaminen on osa oppimista ja asian sisäistämistä, siksi sivuilla on teoriaa, minkä oppilaat kirjoittavat vihkoon. Oppilaat siis katsovat videoita ja kirjoittavat teoriaa vihkoon vuorotellen omassa tahdissa.

Vuosien kuluessa huomasin kuitenkin, että osa oppilaista ei katso videoita vaan hätäilee ja oikoo teorian opiskelussa. Ryhdyin tekemään videoihin kysymyksiä, joihin oppilaiden oli vastattava. Kaikki eivät kuitenkaan katsoneet videoita (eli eivät kuunnelleet opetusta), koska videoissa pystyi hyppimään tehtävien kohdalle. Lopulta löysin palikan, jolla voi estää videolla eteenpäin hyppelyn ja samalla mahdollistaa 10 s. taaksepäin menemisen. Nyt oppilaat katsovat videot, ja sen huomaa myös oppimistuloksissa.

”Maalasin makaroneja ja puupalikoita”

Palikkamatematiikkaan ja yhtälöiden vaakamalliin tutustuin opettajan uran alkuaikana ja pidin konkreettista käytäntöä matematiikan opetuksessa todella tärkeänä. Maalasin makaroneja ja puupalikoita, ja oppilaat pääsivät konkreettisesti huomaamaan mitä tulee, kun laitetaan sinisiä ja valkoisia palikoita pöydälle. Kun oppilaat tajuavat siniset ja valkoiset palikat, on heillä huomattavasti helpompaa hahmottaa vähennyslaskut. Kehittelin myös konkreettista ideaa sulkeille sekä itseisarvolle, ja ns. pussi- tai kassimalli sulkeiden poistoissa on osoittautunut vallan mainioksi. Tätä samaa mallia olen pitänyt parhaana mahdollisena tapana opettaa yhtälöt. Siksi sivuilla lasketaan palikoilla ja ratkaistaan yhtälöt lisäämällä eikä vaan heittelemällä termejä toiselle puolelle. Neljän vaiheen laskutavan huomasin loistavaksi ollessani erityisopettajana, sillä vaikean oppimisvaikeuden omaavat oppilaat osasivat laskea normaaleja fysiikan tehtäviä juuri neljällä vaiheella. Fysiikassa on erityisen tärkeää lukea tehtävä aluksi niin, että ymmärtää, mitä tehtävässä on jo annettu. Aloin käyttämään neljän vaiheen laskutapaa myös tilavuus- ja pinta-alalaskuissa. Näin oppilas joutuu tekemään ensin täydelliset merkinnät ja ottamaan laskimen käteen vasta loppuvaiheessa. Neljän vaiheen laskeminen on osoittautunut todella hyväksi, vaikkakin se saa oppilailta vähän kritiikkiä aina aluksi. Näitä kaikkia laskuesimerkkejä ja konkreettisia malleja olen kehitellyn opettajauran aikana jatkuvasti jo lähes 15 vuotta.

Alussa sivustolla oli tehtävissä kolme sivua (tehtävät, vihjeet ja ratkaisut). Vihjesivulta oppilaat pystyivät katsomaan apua tehtävien tekoon. Tämä vähensi peruskysymyksiä ja antoi opettajalle enemmän aikaa oppilaiden neuvomiseen. Pidin tärkeänä, että oppilaat voivat tarkistaa tehtävänsä heti itse eivätkä toistuvasti laske tehtäviä väärin. Tämän vuoksi sivuilla oli alusta alkaen tarkistukset. Sittemmin tehtävien tarkistus sai uuden muodon ja samalla vihjeet tulivat samalle sivulle tehtävien kanssa. Tämä sujuvoitti tehtävien tekemistä.

Pidin hyvänä motivointikeinona laittaa muutama nettitehtävä sivuille, jotta kaikki laskisivat jotain. Näin syntyivät nettitehtävät. Sivuille on lisätty pelejä motivoimaan oppilaita ja vahvistamaan myös oppimista. Jossain vaiheessa jaoin sivut kolmeen tasoon erityttääkseni oppilaita. Näin perustehtäviä saatiin oppilaille enemmän, ja samalla kehittyi ajatus ”valinnan paikka” -kohdasta. Kohdan tarkoituksena oli antaa oppilaille valinnan paikka siitä, osaavatko he vai eivät. Osattuaan oppilaat siirtyivät haastavampiin tehtäviin.

Aiemmin kulkiessani koulun käytävällä huomasin, kuinka oppilaat tekivät kotitehtäviä juuri ennen tunnin alkua. Siitä sain idean ruveta teettämään myös kotitehtävät sähköisesti. Alussa käytin Google Forms -lomaketta. Sieltä löysin palikan, joka tarkisti tehtävät ja lähetti oppilaille vastauksen tehtävien onnistumisesta. Ajattelin, että oppilaiden olisi hyvä saada myös kotitehtävistä heti palautetta. Oman kotitehtäväsovelluksen kehittäminen alkoi, ja kotitehtava.fi sai alkunsa. Oppilaat saivat sovelluksessa suoraan palautteen ja pystyivät tekemään tehtäviä uudelleen, kunnes saivat kaikki oikein. Sovelluksen hitaus kuitenkin tuotti ongelmia, ja sen kehitystyö jäi tauolle. Kun ryhdyin yhteistyöhön YipTreen kanssa ja siirsin kotitehtävät sen sivustolle, sain kotitehtävät saman sovelluksen alle teorian ja tehtävien kanssa.

”Nykyisin kotitehtävien tekoprosentti on lähes 100”

Vuoden YipTreetä käytettyäni tajusin, että oppilaiden pitäisi saada kotitehtäviin apu heti, jos he eivät tehtävää osaa. Aloin kuvaamaan myös kotitehtäviin videoita. Nyt oppilaat voivat videolta katsoa oikean ratkaisun ja tehdä tehtävän uudelleen videon katselun jälkeen. Nykyisin kotitehtävien tekoprosentti on lähes 100, ja oppilaat tekevät tehtävät jo edellisenä päivänä. Lisäksi oppilailla on lähes aina kaikki tehtävät oikein. Kun vain tekee töitä, niin pakostakin oppii.

Yliopistossa opiskellessani en juuri koskaan halunnut katsoa vanhoja tenttejä. Pidin parempana yrittää opetella koko asian siten, että mitä vaan kysyttäessä pääsen läpi. Opettaessani huomasin, että testeissä ja kokeissa todellakin kysytään ne asiat, jotka ovat oppimisen ja jatkon kannalta tärkeimpiä. Näin aloin laittamaan vanhoja kokeita sivulle vastauksien kera, jotta oppilaat voisivat harjoitella ja kerrata kokeeseen. Ymmärsin myös testien tärkeyden ja ryhdyin lisäämään materiaaliin testejä lähes joka toisen kappaleen jälkeen. Oppilailla oli nettisivujen avulla mahdollista katsoa vanha testi ja sen vastaukset etukäteen, ja he tiesivät, milloin testi on tulossa. Nyt oppilaat ovat oppineet katsomaan etukäteen testin ja kertaamaan asiat ennen kuin tulevat tekemään testiä.

Uuden opetussuunnitelman mukaan itsearviointi on osa arviointia, ja Yiptreen avulla siihen löytyi loistava ominaisuus. Nyt oppilaat tekevät itsearvionnin joka toisen kokonaisuuden jälkeen. Se on edesauttanut oppilaita kertomaan, jos heillä on haasteita jossakin kokonaisuudessa. Silloin pystyn tukemaan oppilaita huomattavasti paremmin. YipTree mahdollisti entistä paremmin oppilaiden oppimistulosten tarkkailun sekä tarjosi yksinkertaisen ja helposti käytettävän käyttöliittymän.

”En näe yhtään hyvää syytä palata frontaaliopetukseen.”

Ensimmäinen vuosi ei mennyt kuten Strömsössä, mutta lukuisten korjausten ja ohjelman parannusten jälkeen YipTree saatiin toimimaan loistavasti. Nyt kun takana on neljä kokonaista vuotta matematiikan nettiopetuksessa ja kaksi luokka-astetta on siirtynyt jatko-opiskeluihin, en näe yhtään hyvää syytä palata frontaaliopetukseen.

Koronakevään etäopetuksen aikana YipTree nousi arvoon arvaamattomaan. Oppilaat, jotka olivat opiskelleet jo lukuvuoden alusta YipTreellä, jatkoivat opiskelua lähes normaalisti kotikoulussa. Opettajana olin oppilaiden tukena jokaisella oppitunnilla ja pystyin antamaan henkilökohtaista opetusta Google Meet -sovelluksen avulla. Lisäksi WhatsApp oli kovassa käytössä, kun oppilailla tuli tehtävien teossa kysymyksiä. Oppilaat ja opettajat, jotka ottivat YipTreen käyttöön matematiikan osalta kesken vuoden, olivat uuden edessä. Sekä oppilailla että opettajilla kului hetken aikaa siihen, että he oppivat tekemään netti- ja kotitehtäviä, sekä tiesivät, mitä teorioista tulee kirjoittaa vihkoon. Noin 1-2 viikon harjoittelun jälkeen homma rupesi luistamaan toivotusti.

Olen huomannut, että kun Homman nimi on matematiikka -sivuston ottaa käyttöön seiskaluokan alussa, oppilaat pääsevät siihen hyvin sisään ja oppivat sulavasti opiskelun periaatteet. Mikäli sivuston ottaa käyttöön kesken lukuvuoden tai kesken opiskelun, esimerkiksi kahdeksannen luokan alussa, on ensimmäiset viikot kivireen vetämistä, kunnes oppilaat tottuvat työntekoon ja huomaavat Homman nimi on matematiikka -sivuston erinomaisuuden. Jos olet harkitsemassa sivuston käyttöönottoa kesken lukuvuoden tai yläkoulun, ole kärsivällinen.

Syksyllä 2020 YipTreen H5P-ominaisuudet lakkasivat toimimasta ja siirsin materiaalin takaisin ”kotiin”. Kotiinpaluu onkin osoittautunut onnistuneeksi. Käyttöliittymä on selkeämpi ja huomattavasti nopeampi. Lisäksi oppilaiden omaan profiiliin tallentuu tehtävien vastaukset. Teoriavihkot ovat myös saaneet uuden ilmeen; ne ovatkin huomattava apu kokeeseen kertaamisessa tai nettiyhteyden puuttuessa.

Miikka Mattila